Olin silloin jotain 10-vuotias. Polkupyörän romut olivat aarteita, joista rakensin uusia menopelejä. Pyörät saivat pikkupojan käytössä osumaa ja rassattavaa riitti. Myöhemmällä iällä pyörän koko pysyi samana, kun aloitin freestyle-pyöräilyn.  Näihin aikoihin haaveilin omasta autotallista, ruuvipenkistä, rihtauspukista ja isosta siististä rivistä työkaluja. Reilun kymmenen vuoden ajan urheiluvälinemyyjänä toimiessani kiinnostus polkupyöriin ja niiden kunnostamiseen syveni.

Ajatus oman toiminnan perustamisesta on kytenyt mielessä vuosia. Minulla on halu rakentaa ja kehittää palvelu, joka on mahdollisimman helppo ja vaivaton asiakkaalle. Haluan olla osaltani kannustamassa ihmisiä liikkumisen riemuun.

Tyytyväisenä katselen autotallipajaani, jossa on nyt kaikki se mistä pikkupoikana haaveilin.

Miika Pihlajaniemi

pihlafix-miika